2. toukokuuta 2011

Vaalit ohi, mitä nyt vasemmisto ja vihreät?


Vasemmisto ja vihreät jytkyn jälkeen

Vapun jälkeen Helsingin Maanantaiklubilla puitiin parin viikon takaisten eduskuntavaalien tulosta ja tulevaisuuden näkymiä. Paikalla oli keskustelua alustamassa väkeä Suomen kommunistisesta puolueesta, vihreistä ja vasemmistoliitosta.

Vihreiden kaupunginvaltuutetulle Sanna Hällströmille vaalien tulos, perussuomalaisten menestys ja vihreiden tappio oli yllätys. Hän myönsi, ettei ollut kyennyt näkemään ihmisten tyytymättömyyttä.

– Äänestäjät olivat kyllästyneitä politikointiin ja poliitikkojen puhetapaan. Perussuomalaiset onnistui esiintymään rehellisenä, reiluna vaihtoehtona, jonka esittämät helpot ratkaisut menivät läpi.

Nyt Hällströmiä huolestuttaa eniten arvokonservatismin nousu. Positiivisena hän näki sen, miten vihreissä on palattu perusasioiden pariin: on tapahtunut uutta aktivoitumista, paikallistason toiminnan elpymistä ja on jalkauduttu ihmisten pariin.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso totesi, että Helsingissä vasemmistoliitto menestyi hyvin, vaikka valtakunnallisesti vaaleissa tulikin takkiin. Koivulaakson arvion mukaan vasemmisto ei pärjää pelkästään olemalla mieltä asioista. Esimerkiksi euroalueen kriisiä ei vasemmisto osannut avata äänestäjille eikä esittää uskottavaa vaihtoehtoa.

Hän muistutti, että populismin nousu on yleiseurooppalainen ilmiö ja että Timo Soini on rakentanut oikeistopopulistista puoluetta Suomeen jo 11 vuotta.

– Myös vasemmiston pitää pikavoittojen sijasta rakentaa pitkäjänteistä projektia, jolla voidaan ottaa valtiovalta haltuun. Kuntavaaleissa pitää hyökätä kokoomuksen konsensusta vastaan ja rakentaa hallitus-oppositio-asetelmaa myös kuntatasolla. Tällaista voisi olla yhteisten nimittäjien pohjalle rakentuvaa blokkipolitiikka, visioi Koivulaakso. 


Mielikuvapolitiikka voitti

Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen listasi vaalien voittajia ja häviäjiä.

– Vasemmisto sekä ulkokuoreen ja vaalilupauksiin luottaneet äänestäjät hävisivät selvästi. Voittajia ovat porvaripolitiikka ja markkinatalouden suosikit.

Vaalien voittajiin lukeutuvat myös suomalainen voimakas yksin pärjäämisen henki, jossa on vain vähän sijaa solidaarisuudelle, sekä kulttuuri, jossa politiikka ulkoistetaan asiantuntijoille.

Väisäsen mukaan eduskuntavaalit olivat voimakkaat mielikuvavaalit. Perussuomalaisten protestissa oli paljon erilaisia elementtejä, joista osa oli lainattu vasemmistolta. Persujen äkäiset, tyytymättömät miehet oli tietoisesti luotu brändi. Sen tuloksena on Väisäsen mukaan politiikkaa, joka menee kompromissi edellä puuhun, joka myy periaatteet ja ideologiat lehmäkaupoilla ja joka sopii asioita, vaikka tietää tulossa olevan huonoja päätöksiä.

– Vaihtoehto on suoraselkäinen ideologiapolitiikka, joka ei luovu kompromissien vuoksi päämääristä. Vaalit palauttivat politiikan politiikkaan ja nostivat taistelutahtoa.

Väisänen korosti, miten sosialistinen työväenliike eroaa radikaalisti "soinilaisesta", kansallisesta työväenpuolueesta.

– SKP on osa yleiseurooppalaista vasemmiston, ay- ja kansanliikkeiden vastavoimaa ja antikapitalistista liikettä, mikä avaa mahdollisuuksia yhteistyölle.

Väisänen nosti esimerkiksi viime syyskuussa järjestetyn eurooppalaisen ay-toimintapäivän, jossa aloitteentekijänä Suomessa oli radikaali vasemmisto.


Kovenevat arvot huolettavat

Keskustelussa vihreiden tappion syyksi nostettiin hallitustaipaleen syntejä. Myös vihreiden politiikan epämääräinen seilaaminen oikeisto-vasemmisto-akselilla koettiin ongelmalliseksi.

Moni oli aistinut poliittisen tilanteen aktivoitumista, niin hyvässä kuin pahassa: vappumarsseilla oli runsaasti väkeä ainakin Helsingissä, ja puolueisiin on liittynyt väkeä. Miesmuistiin ei hallitusneuvotteluja ole seurattu vastaavalla mielenkiinnolla kuin tällä hetkellä.

Toisaalta suomalaisessa yhteiskunnassa havaittavissa oleva arvojen ja asenteiden koventuminen herätti huolta. Kovenevan ilmapiirin murtaminen vaatii edistyksellisten voimien yhteistyötä.

MARKO KORVELA
Tiedonantaja nro 18/2011