Vasemmistoa ja Murrostorstaita Maanantaiklubilla

Vasemmistoa ja Murrostorstaita Maanantaiklubilla

Sain kunnian avata keskustelua toukokuun Maanantaiklubilla vapunaaton Murrostorstai 2009 -tempauksen organisaattorin ja valtamedia.net -verkkolehden aktiivin Dan Koivulaakson kanssa. Aiheenamme oli vasemmisto ja kapitalismin kriisi erityisesti tulevaisuuden suunnan suhteen. Miten ja millä eväillä vasemmisto kykenee hyödyntämään kapitalismin kriisissä kärjistyviä ristiriitoja niin että muutos kohti toisenlaista maailmaa olisi mahdollinen?

Itse tiivistin viisi teesiä ohjenuoraksi vasemmistolle:

1. On kamppailtava porvariston esittämää vähättelevää talouskriisitulkintaa vastaan ja painotettava kriisin järjestelmäluonnetta, syvyyttä ja laajuutta: kriisissä eivät ole vain rahoitusmarkkinat vaan kapitalistiselle kasvulle perustuva yhteiskunta kokonaisuudessaan, ympäristön tila, demokratia ja turvallisuus.

2. Vasemmiston on eduskunnassa ja kunnissa yksiselitteisesti irtisanouduttava uusliberalistiselle politiikalle perustuvista projekteista: kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, yksityistämisistä, budjettisopimuksista.

3. Politiikan strategia on asetettava selkeästi kapitalismin kriteerien yli ja sosialismin rakentamiseen.

4. Strategia edellyttää taktisia liittoumia ja yhteistyötä vasemmiston, ay-liikkeen sekä erilaisten kansan- ja vaihtoehtoliikkeiden kanssa.

5. Pelkkä kansallinen ponnistelu ei riitä. On pidettävä mielessä kansainvälinen ulottuvuus, erityisesti eurooppalainen kamppailu sekä Latinalaisen Amerikan sosialismia rakentavien maiden kokemukset.

Murrostorstai 2009 -verkoston vapunaaton kolme mielenosoitusta keräsivät Helsingissä yhteensä noin 1 000 osallistujaa. Mielenosoituksissa kieltäydyttiin kovaäänisesti maksamasta pörssiherrojen lamalaskuja, vaadittiin kapitalismia ulos yliopistoista sekä vastustettiin kaupunkitilan lisääntyvää kaupallistumista ja valvontaa. Pääkallonpaikalle, Elinkeinoelämän Keskusliiton toimiston edustalle Etelärantaan päätynyt mielenosoitus sai vastaansa roimat poliisivoimat, mikä kertoo omaa kieltään suomalaisen demokratian tilasta.

Murrostorstain mielenosoitusten kansainvälinen protestihenki edustaa sitä, mihin radikaali yhteiskunnallinen liike tänä päivänä suuntaa. Pätkätyön, jatkuvien toimeentulovaikeuksin, ja lisääntyvän kontrollin ja kaventuvien vaikutusmahdollisuuksien turhauttama, pääosin nuoresta vasemmistosta koostuva joukko haastaa valtaapitäviä.

Itsetarkoituksena ei välttämättä ole vanhan vasemmistokentän tai institutionaalisen ay-liikkeen hylkääminen vaan tervetullut, toimijoiden omista lähtökohdista kumpuava kritiikki ja aito uudistamisen halu.

MARKO KORVELA
Tiedonantaja-lehden toimittaja


Puheenvuoro, joka jäi sairastumisen takia pitämättä:
Vasemmiston vaihtoehto kapitalismin kriisiin?

Talouskriisi ei ole ainut globaali kriisi, joka meillä tällä hetkellä on käsillä. Samanaikaisesti on löydettävä keinot taistella ilmastonmuutosta, nälänhätää ja köyhyyttä vastaan. Uskon globaaleihin ratkaisuihin, jotka eivät voi syntyä kuin neuvottelemalla ja demokraattisesti. YK:n roolia vahvistamalla voisi olla löydettävissä neuvotteluelin, jossa yhä useampi saa äänensä kuuluviin. Globaalien kriisien ratkaiseminen asettaa ihmiskunnalle historiallisen haasteen. Meidän on toimittava maapallon puolesta nyt, tai muuten ei ole enää mitään minkä vuoksi toimia. Ilmastonmuutos ja samanaikainen talouskriisi voivat olla käännekohta koko maapallon tulevaisuudessa.

Yltiökapitalismi ja sääntelemättömät rahoitusmarkkinat osoittivat oman toimimattomuutensa. Uusliberalismin aikakausi on tullut tiensä päähän. Toivon, että tämä kriisi voi toimia demokratian ja politiikan uuden aikakauden herättäjänä. Nousukaudella ihmiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja vaikuttamisesta. Kansanvalta kärsii, kun politiikkaa tehdään mielikuvilla eikä sisällöillä. Nyt on aika tarjota poliittinen vaihtoehto markkinahegemonialle. Uskon, että Euroopan unioni voi olla suunnannäyttäjä globaalipolitiikassa. Yhdysvaltojen uuden johdon myötä on auennut ainutlaatuinen tilaisuus siirtyä puheista käytäntöön ilmastonmuutoksentorjunnassa ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä. Päätöksenteon täytyy olla avointa ja demokraattista, ja näissä eurovaaleissa on kansalla mahdollisuus valita millaisen Euroopan unionin se haluaa.

Syytän suomalaista mediaa Euroopan unionin epäpolitisoimisesta. Parlamentti käyttää todellista valtaa ja päätöksenteko siellä on ideologista, ei kansallisiin etuihin nojaavaa. Parlamentin voi karkeasti jaotella kahteen leiriin – uusliberalistiseen oikeistoon ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavaan vasemmistoon. Jos tämä jako tehtäisiin selväksi myös median taholta, olisi äänestäjien helpompaa päättää, kelle haluavat äänensä antaa. Euroopan unionin on toimittava aloitteentekijänä rauhan puolesta, köyhyyttä ja ilmastonmuutosta vastaan. Sen rinnalle tarvitsemme globaalia ay-liikettä puolustamaan työntekijöiden oikeuksia ja taistelemaan köyhyyttä vastaan. Globalisaatio voi näyttää parhaat puolensa, jos se mahdollistaa globaalien ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisen.

Ensi askel kohti uuden aikakauden alkua olkoon Kööpenhaminan ilmastokokous ensi syksynä. Silloin mitataan onko maailman merkittävimmillä voimilla tahtoa ryhtyä sanoista tekoihin. Jos ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ryhdytään merkittäviin toimiin maapallon pelastamiseksi, herää toivo myös siitä, että muistakin globaaleista kysymyksistä voidaan päästä sopuun. Vasemmisto olkoon suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä globaalin sääntelyn ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan eteenpäinviemisessä.

HANNA ISBOM
Demarinuorten poliittinen sihteeri