6. marraskuuta 2006

Mihin Suomi on menossa?


Taanila: Suomen päällä on kapitalismin fatwa


Maanantaiklubilla 6. marraskuuta kysyttiin, mihin Suomi on menossa. Aino Bärlundin ja Yrjö Hakasen vetämää keskustelua kirvoittivat illan puhujavieraat, kirjailija ja dramaturgi Marjo Niemi sekä radiotoimittajalegenda Hannu Taanila.


Marjo Niemi arvioi, että hyvinvointivaltiota ei käytännössä ole enää olemassa. Hänen mukaansa päätöksiä tehdään nyky-Suomessa kaikessa hiljaisuudessa.


– Tässä tilanteessa kansalaisten aktivointi on tärkeää, totesi Niemi.

Hän huomautti, kuinka levosta ja vapaa-ajasta on tullut bisnestä. Näin kiinnitetään Niemen mukaan ihmisten huomiota pois tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Niemi ihmetteli sitä, että yrittäjyyskasvatus on integroitu jo ala-asteella kaikkiin oppiaineisiin.


– Mielisairaaloita lopetetaan, kun taas ravintoloita syntyy kuin sieniä sateella, kuvaili Niemi nykyistä menoa Suomessa.


Hän arveli, että Suomi liittyy Naton jäseneksi joka tapauksessa.

– Taustalla on pelko siitä, että jäädään yksin, sanoi Niemi.

Niemi nosti esiin myös yhteisöllisyyden merkityksen. Hän piti maahanmuuttajien onnistunutta integrointia yhteiskuntaan erittäin tärkeänä kysymyksenä.


Niemi pohti myös yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuksia.

– Nyt kun keskiluokka on burn outissa, voivat köyhyysrajalla elävät ihmiset aiheuttaa muutoksen.

Yksityistäminen kuin uskonto

Hannu Taanila totesi, että Suomen nykyinen tila on seurausta jo parikymmentä vuotta kestäneestä prosessista. Lähtölaukaus prosessille oli Taanilan mukaan se, kun vuonna 1981 presidentti Urho Kekkonen jätti tehtävänsä terveydellisistä syistä.

Varsinaiseen toimeen Suomen poliittinen eliitti ryhtyi kuitenkin vuonna 1986, samana vuonna kuin Urho Kekkonen kuoli.


– Tuolloin toteutettiin Suomessa niin sanottu pääomamarkkinoiden liberalisointi, joka merkitsi muun muassa valuuttasäännöstelystä luopumista, kertoi Taanila.


Pääomamarkkinoiden vapauttamisen myötä myös ulkomainen pääoma pääsi rynnistämään Suomeen ilman minkäänlaisia esteitä. Mauno Koiviston ajamasta vahvan markan politiikasta seurasi ennen pitkää se, että Suomen markka devalvoitiin 30 prosentilla.


– Tasavallan presidentti Mauno Koivisto rukoili tuolloin markkinavoimia suorassa tv- ja radiolähetyksessä aivan kuten Afrikan viidakoissa heimopäälliköt rukoilevat jumalilta sadetta, maalaili Taanila tuolloisia tapahtumia....


TOMMI LIEVEMAA
Tiedonantaja nro 41/2006