2. huhtikuuta 2007

Mitä nyt, vasemmisto?


Vasemmisto kaipaa ryhtiliikettä


Työväenliikkeellä voimaa vastustaa oikeiston hyökkäystä


Vasemmisto koki tappion eduskuntavaaleissa. Oikeisto eteni, ja Suomeen odotellaan kepun ja vaalivoittaja kokoomuksen johtamaa hallitusta.

Huhtikuun Maanantaiklubilla keskusteltiin siitä, mitä vasemmiston olisi vaalien jälkeen tehtävä: mikä vasemmiston rooli uudessa tilanteessa oikein on?


Aloituspuheenvuoroja pitivät SDP:n Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, ay-lakimies Heli Puura, Vasemmistoliiton Helsingin piirin puheenjohtaja Pekka Buttler sekä SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi.


SDP:n kampanja epäonnistui

Heli Puura kertoi olleensa hämmästynyt SDP:n romahduksen suuruudesta. Hänen mukaansa puolueessa on nyt arvion ja uudistumisen paikka.

— Kokoomus pystyi vetoamaan nuoriin, toimihenkilöihin ja yrittäjiin ja onnistui näyttämään dynaamiselta ja uudistavalta ryhmältä, vaikka se ei eduskunnassa todellisuudessa sitä ole ollut, arvioi Puura.


Hän totesi, että 12 vuoden hallitusvastuun jälkeen vallanvaihdos oli odotettavissa.

Puuran näkökulma demareiden tappioon oli pitkälti tekninen. Taustalla vaikutti epäonnistunut mainoskampanjaa.

Toiseksi syyksi Puura löysi yhteiskunnan yleisen oikeistolaistumiskehityksen. Myös äänestysaktiivisuus jäi ennätysalhaiseksi, mikä on huolestuttavaa.


— Vaalit tuntuvat viihteellistyvän. Ihmiset menevät mielikuvien perusteella äänestämään tunnettuja ehdokkaita, tuumi Puura ja huomautti, miten esimerkiksi kokoomuksen läpipäässeet ehdokkaat käyttivät kampanjointiin paljon rahaa.


Vaikea oppositioasema

Suomessa hallituksen asema on vankka, mikäli hallituspuolueiden yhteistyö toimii hyvin.
— Opposition välikysymyksillä ei helposti hallitusta kaadeta, pohti Puura SDP:n tulevaa asemaa eduskunnassa.

Puuran mukaan oppositiossa on silti tärkeää olla aktiivinen, luoda vaihtoehtoinen budjetti ja tehdä keskustelualoitteita. Hän harmitteli, miten vaalitappion vuoksi SDP:n resurssit kapenevat huomattavasti.


Yhtenä haasteena tulee olemaan se, miten tuleva hallitus hoitaa työmarkkinapolitiikkaa: tuleeko keskitetty tupo vai mennääkö liittokohtaisiin sopimuksiin.


Vaikka työlainsäädäntö ja työllisyyspolitiikka onkin Puuran mukaan hoidettu demareiden toimesta hyvin, on näilläkin sektoreilla vielä paljon parantamisen varaa.


Elinkeinoelämän keskusliiton painoarvo kasvaa oikeistohallituksen myötä, mikä estää perusturvajärjestelmän kehittämisen. Elinkeinoelämä haluaa esimerkiksi perääntyä sosiaaliturvan rahoittamisesta.


— Tämä on sellainen asia, josta liitoissa väännetään kättä lähes joka viikko, huomautti Puura.


Todistustaakka vasemmistolla

Vasemmistoliiton Pekka Buttler mainitsi, miten syitä vasemmiston vaalitappioon voidaan etsiä, mutta tässä vaiheessa se on vielä vaikeaa.

— Syyt vasemmiston tappioon eivät tule helpolla löytymään. Ne eivät välttämättä löydy resursseista tai budjeteista. Esimerkiksi vasemmistoliitto lähti vaaleihin ennätysmäisellä budjetilla ja takapakkia tuli silti, muistutti Buttler. Myöskään hallitusvastuu ei selitä kaikkea. Tosiasia on, että vasemmistoa äänesti harvempi ihminen kuin koskaan.


Buttler on poliittisen uransa aikana huomannut sellaisen omituisuuden, että todistustaakka on aina vasemmistolla.


— Esimerkiksi jos kokoomus sanoo, että biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä tulee tukea, on itsestään selvää, että näin tullaan tekemään. Jos vasemmalla joku ehdottaa samaa, vaaditaan heti perusteluja. Niin kauan kuin jokainen vasemmalta tuleva aloite vaatii ainakin kolminkertaisen määrän perustelua ollakseen uskottava, meillä on vakava ongelma, sanoi Buttler.


Oppositiossa vasemmalle

Edellinen hallitus sai Buttlerin mukaan toimia varsin seesteisillä vesillä, koska oppositio oli hajanainen. Myös uuden hallituksen intresseissä on pitää oppositio mahdollisimman heikkona.

— Nyt vihreitä ei oteta hallitukseen ympäristöystävällisen politiikan vuoksi, vaan pehmentämään hallituksen imagoa sekä heikentämään oppositiota, arvioi Buttler.


Buttler arvioi, että SDP:ssä tulee tapahtumaan jos ei syvällistä niin kuitenkin näkyvää muutosta vasemmalle. Aikaisemmin poliittisella sivuraiteella olleet, vasemmistolaisemmat demarit nousevat vaikutusvaltaisempaan asemaan.


Haasteen asettaa demareiden ja vasemmistoliiton oppositioyhteistyö. Välejä on viime vuosina hiertäneet muun muassa spekuloimalla puolueiden yhdistämisellä.


Buttler totesi, etteivät kummankaan puolueen visionäärit halua liian läheistä yhteistyötä, koska tähtäin on jo neljän vuoden päässä, eikä tulevaa vaalikamppailua haluta tässä vaiheessa vaikeuttaa. Oppositiossa nähdään Buttlerin mukaan käytännönläheinen avioliitto, jossa ei suuremmin tunteita ole pelissä.


Peiliin katsomisen paikka

SKP:n Arto Viitaniemen mukaan politiikassa ollaan menossa todella vakavaan suuntaan.

— Vaalit osoittivat sen, miten politiikasta on tullut suljettu mestaruusliiga, jossa kansa asetetaan vain katsojan asemaan. Todelliset oppositionäkemykset jäivät ulkopuolelle, sanoi Viitaniemi.
Hänen mukaansa vaaleissa kyti suuri tyytymättömyys, joka oli luonteeltaan sekä poliittista että sosiaalista.

— Ihmisten tyytymättömyys kumpuaa olosuhteista. Se on tunne, joka johtaa muutoksiin. Vasemmistolla ja ay-liikkeellä on nyt vakava peiliin katsomisen paikka, huomautti Viitaniemi.


Tulevaisuudessa eivät riitä ne puitteet, missä vaalikeskusteluja nyt käytiin kolmen suuren kesken.


— Perussuomalaisten menestys oli protesti lähiöiden syrjäytetyiltä järjestäytyneelle vasemmistolle. Konsensuspolitiikka, maltilliset tupo-sopimukset ja rikkaita suosiva veropolitiikka ovat kärjistäneet tulonjaon epäoikeudenmukaisuuden äärimmilleen. Jos vasemmisto ei näe näitä asioita niin kansa kyllä näkee ja kokee.


Voimaa kansalaisyhteiskunnasta

Viitaniemen mukaan on seuraavalla tupokierroksella kasvatettava tulonjaon kuilu umpeen. Oikeistolainen hallitus ei tule omatoimisesti palkkoja korottamaan.

— Hyvä palkkakehitys tuottaa valtion kassaan veromarkkoja,joilla voidaan rahoittaa julkisten palvelujen ja perusturvan parannuksia, muistutti Viitaniemi.


Myos kuntapuitelain osalta on vasemmiston pistettävä yksissä tuumin jarrut yksityistämis- ja pakkoliitospolitiikalle.


— Näin vasemmisto voi palauttaa uskottavuutensa kuntapolitiikassa, sanoi Viitaniemi.

Työväenliikkeessä on nyt nähtävä luokkaerojen kasvu ja asetuttava köyhän puolelle.

— Vasemmistolla ei ole eduskunnassa voimaa, jolla torjua oikeistolaista politiikkaa. Katse on käännettävä kansalaisyhteiskuntaan, ay- ja kansalaisliikkeisiin.


Kritiikkiä demarileiristä

Yleisön demarileiri kritisoi voimakkaasti SDP:n hallitustaivalta ja harjoitettua politiikkaa. Vasemmiston ja oikeiston erojen näkymättömyys on suuri ongelma, mutta tuloerojen kasvu tulee erot näkyväksi tekemään, kommentoitiin.

Monen mielestä vasemmiston on käytävä nyt perusteellinen strategiakeskustelu lähivuosien politiikasta. Porvaristossa on tapahtunut kehitystä, vasemmisto sen sijaan junnaa paikallaan.

Todettiin, miten esimerkiksi ylimielisyys kansan mielipiteitä kohtaan EU-politiikassa kostautuu nyt demareille. Ihmisten kannalta on samantekevää, harjoittaako oikeistolaista politiikkaa kokoomus vai demarit.


Palomiehenä työskentelevä SDP:n jäsen Kimmo Luja muistutti pienten asioiden tärkeydestä. Esko Ahon hallitus nosti aikoinaan palomiesten eläkeikää 65 vuoteen.


— Demareiden Jouni Backman ja vasemmistoliiton Martti Korhonen totesivat silloin mielenosoituksessa eduskuntatalon edessä, miten tämä vääryys oikaistaan heti, kun hallitusvalta vaihtuu. Kun kyseiset herrat itse istuivat ministereinä, mitään ei tehty. Demareilla on ollut 12 ja vasemmistoliitolla kahdeksan vuotta aikaa korjata asia, kommentoi Luja katkeraan sävyyn.

Luja muistutti, miten demareiden hallituskaudella on Suomen köyhien määrä kasvanut ja ostovoima heikentynyt. Puolueen on kannettava tästä vastuu ja mietittävä linjaansa.

Pelisäännöt suosivat rikkaita

Keskustelussa nousi esille vallitseva globaali kapitalismi, joka rajaa puolueiden poliittista liikkumavaraa. Suuryhtiöt maksavat mieluummin osinkoja omistajille kuin investoivat tutkimukseen tai työllistämiseen.

Espoolainen Öörni huomautti, miten vasemmisto on itse ollut luomassa Suomeen nykyisen kaltaista tilannetta, pelisääntöjä, jotka suosivat rikkaita. Politiikkaa on tehty pitkälti kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä.

Arto Viitaniemen mukaan puhe kilpailukyvystä on uusliberalistista ideologiaa.
— Se tarkoittaa sitä, että suomalainen tekee halvemmalla enemmän. Suomalaisten palkkakehitys on jäissä. Sen sijaan suomalaisen pääoman tuotto on kilpailijamaita parempaa. 12 miljardin euron ulosmittaaminen yrityksistä ei vaikuta niiden kilpailukykyyn.

Moneen kertaan todettiin, miten konsensuspolitiikka ei kiinnosta työläisiä. Ennen vaaleja ollaan kiinnostuneita esimerkiksi eläkeläisten asioista, mutta mikä on tilanne vaalien jälkeen, se jää taas kerran nähtäväksi.

Eriarvoisuus ongelma

Mitä annettavaa vasemmistolla sitten voi nykytilanteessa olla?

Pekka Butler tiivisti vasemmiston aatteen teeseihin: raha ei saa aina ratkaista, kasvu ei koko ajan voi olla tavoite.


Arto Viitaniemi korosti aatteellisen keskustelun tärkeyttä. Vasemmistolle eriarvoisuus on yhteiskunnan perusongelma.


— Tavoitteena pitää olla ihmisten tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen. Tämä edellyttää siirtymistä toisenlaiseen yhteiskuntajärjestelmään, jossa näitä tavoitteita voidaan toteuttaa.


Osa puheenvuoroista suhtautui skeptisesti siihen, pystyykö vasemmisto luomaan yhteisiä poliittisia tavoitteita. Keskustelussa mainittiin muun muassa kamppailu työajan lyhentämiseksi sekä tulonjaon korjaamiseksi.


Joka tapauksessa työväenliikkeen on nyt otettava aktiivisesti aloite, pelkkä reagointi ei riitä.


— Puolue ei ole vain vaaleja varten. Päätoiminta on vaalien välillä. Tarvitaan joukkotoimintaa, kansalaistoimintaa. Nyt pitää mennä työväestön pariin ja lähteä muuttamaan tulonjakoa. Työväenliikkeellä kyllä on voimaa vastustaa oikeiston hyökkäystä ja ottaa myös askeleita eteenpäin, sanoi Arto Viitaniemi.


MARKO KORVELA
Tiedonantaja nro 14/2007