7. joulukuuta 2009

Ilmastonmuutos NYT ja Kööpenhaminan kokous


Päästöjä vähennettävä


Suurteollisuus ja ympäristöaktivistit löivät kirjaimellisesti kättä, kun Maanantaiklubilla Helsingissä kohtasivat Metsäteollisuuden ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sekä Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen

Yhteistä maaperää löytyi tapakulttuurin lisäksi myös itse asiassa eli ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa. Sekä Fagerblom että Kyllönen korostivat heti keskustelun alussa, ettei ole epäilystäkään siitä, että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta ja että on pyrittävä huomattavasti vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kyllösen mukaan konkreettiset teot ovat tähän asti puuttuneet.

- Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eivät pelkät puheet riitä, tarvitaan sitovat päästötavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi.

Erimielisyyksiä keskustelijoiden välille syntyi ennen muuta metsienkäytöstä ja suomalaisten metsäyhtiöiden ulkomaanseikkailuista.


Energiaverotus progressiiviseksi

Metsäteollisuus ei ole päästöjen osalta huonoimmalla tolalla. Ahti Fagerblomin mukaan alalla on panostettu uusituvien energiamuotojen käyttöön sekä energiansäästöön.

- Bioenergiaan on investoitu miljardin verran. Lähes 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden toiminnan yhteydessä, muistutti Fagerblom.

Tulevaisuudessa hän toivoi näkevänsä monipuolisempaa raaka-aineiden käyttöä muun muassa rakentamisessa.

Simo Kyllösen mukaan Suomessa uusiutuvien energialähteiden kehittely takkuaa metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Suunnitellut uudet voimalaitosinvestoinnitkin pohjaavat kestämättömille turpeelle, kivihiilelle ja ydinvoimalle.

Ympäristölaskuista valtaosa pitää langettaa rikkaille maille ja ylellisyyspäästöihin. Kyllönen väläytti energiaverotukseen progressiota. Hänen mukaansa hyvätuloisilla on myös moraalinen vastuu auttaa hädänalaisia maita.


Luottamus koetuksella

Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnelmaa on latistanut julkisuuteen vuotanut salainen asiakirja, jossa rikkaat  teollisuusmaat ovat Tanskan johdolla pienessä piirissä luonnostelleet globaalia ilmastopolitiikkaa Kööpenhaminan jälkeen. Asiakirja laittaa teollisuus- ja kehitysmaat samalle viivalle päästövähennysvaatimuksissa ja vie valtaa YK:n tasolta rikkaille teollisuusmaille. Kehittyvät maat ja lukuisat ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat luonnollisesti olleet raivoissaan muutaman maan salassa tekemistä asiakirjoista.

Kokouksen isäntämaa Tanska on jo ehtinyt toteamaan, että kyseessä on vain valmistelupaperi. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sopimus ja sen salassa tehty valmistelu Kööpenhaminan neuvottelujen kulkuun ja lopputulokseen. Varmaa on, että luottamuksen ilmapiiriä eri maiden välille on entistä vaikeampi rakentaa.


Ydinvoimahaikailu ei kestä

Suomessa keskeiset työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt julkistivat maanantaina oman kannanottonsa ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun. Niin sanotussa Kapasiteettikirjeessä järjestöt SAK:sta ja STTK:sta Elinkeinoelämän Keskusliittoon ja Kauppakamariin vaativat Suomeen halpaa ja riittävää sähköntuotantoa.

Käytännössä tämä merkitsee lisäydinvoiman rakentamista, mitä ei voida pitää kestävänä kehityksenä. 

MARKO KORVELA
Tiedontantaja nro 46/2009