Raha Muka Paha

Kantaaottavia lauluja

Ravintola Pivnice Milenka oli tupaten täynnä väkeä, kun Helsingin Maanantaiklubilla oli kantaaottava lauluilta otsikolla Raha Muka Paha. Laulujen säveltäjällä, säestäjällä ja juontajalla Kaj Chydeniuksella oli mukanaan kaksi taitavaa laulajaa Ritva Sorvali ja Minja Koski, molemmat lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon näyttelijöitä.

Konsertissa kuultiin peräti 23 laulua plus Sorvalin ylimääräinen. Kyse oli siis täysimääräisestä konsertista. Sorvali ja Koski lauloivat pääosin duettoja ja äänet sointuivat hyvin yhteen. Toki kummallakin oli myös sooloja. Ja joissakin kappaleissa Koski säesti yhdessä Chydeniuksen kanssa huilulla.

Laulujen teksteistä eniten oli Bertolt Brechtiltä ja Elvi Sinervolta. Brechtin tekstiin sävelletystä Rahasta-laulusta on peräisin myös suositun konsertin otsikko Raha Muka Paha. Mutta paljon oli myös vähemmän kuultuja lauluja. Pitkästä aikaa kuultiin pari laulua myös Lapualaisoopperasta Arvo Salon sanoihin.

Ja erityisen mielenkiintoisia olivat Riikka Tervosen ja Minja Kosken sanoittamat uudet, Chydeniuksen ”urbaania kerrostaloproblematiikkaa” valottaviksi kuvailemat laulut Muutin maalta, Pyykinpesusta, Siivouslaulu ja Jyväskylän tytöt. Viimeksi mainittu kuin räväkkä moderni versio konsertissa myös kuullusta Kisallitärlaulusta.

Näistä uusista kaksi jälkimmäistä kuultiin kantaesityksenä. Kolmas kantaesitys oli Elvi Sinervon vankilarunoon Kehässä sävelletty laulu.

Ennen konserttia ja väliajalla voitiin ostaa levyjä sekä Chydeniuksen muistelmateosta Muistin juuri säveltäjän omistuskirjoituksella varustettuna.

ERKKI SUSI
Tiedonantaja nro 5/2010

Ilmastonmuutos NYT ja Kööpenhaminan kokous

Päästöjä vähennettävä

Suurteollisuus ja ympäristöaktivistit löivät kirjaimellisesti kättä, kun Maanantaiklubilla Helsingissä kohtasivat Metsäteollisuuden ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sekä Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. 

Yhteistä maaperää löytyi tapakulttuurin lisäksi myös itse asiassa eli ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa. Sekä Fagerblom että Kyllönen korostivat heti keskustelun alussa, ettei ole epäilystäkään siitä, että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta ja että on pyrittävä huomattavasti vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kyllösen mukaan konkreettiset teot ovat tähän asti puuttuneet.

- Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eivät pelkät puheet riitä, tarvitaan sitovat päästötavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi.

Erimielisyyksiä keskustelijoiden välille syntyi ennen muuta metsienkäytöstä ja suomalaisten metsäyhtiöiden ulkomaanseikkailuista.

Energiaverotus progressiiviseksi

Metsäteollisuus ei ole päästöjen osalta huonoimmalla tolalla. Ahti Fagerblomin mukaan alalla on panostettu uusituvien energiamuotojen käyttöön sekä energiansäästöön.

- Bioenergiaan on investoitu miljardin verran. Lähes 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden toiminnan yhteydessä, muistutti Fagerblom.

Tulevaisuudessa hän toivoi näkevänsä monipuolisempaa raaka-aineiden käyttöä muun muassa rakentamisessa.

Simo Kyllösen mukaan Suomessa uusiutuvien energialähteiden kehittely takkuaa metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Suunnitellut uudet voimalaitosinvestoinnitkin pohjaavat kestämättömille turpeelle, kivihiilelle ja ydinvoimalle.

Ympäristölaskuista valtaosa pitää langettaa rikkaille maille ja ylellisyyspäästöihin. Kyllönen väläytti energiaverotukseen progressiota. Hänen mukaansa hyvätuloisilla on myös moraalinen vastuu auttaa hädänalaisia maita.

Luottamus koetuksella

Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnelmaa on latistanut julkisuuteen vuotanut salainen asiakirja, jossa rikkaat  teollisuusmaat ovat Tanskan johdolla pienessä piirissä luonnostelleet globaalia ilmastopolitiikkaa Kööpenhaminan jälkeen. Asiakirja laittaa teollisuus- ja kehitysmaat samalle viivalle päästövähennysvaatimuksissa ja vie valtaa YK:n tasolta rikkaille teollisuusmaille. Kehittyvät maat ja lukuisat ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat luonnollisesti olleet raivoissaan muutaman maan salassa tekemistä asiakirjoista.

Kokouksen isäntämaa Tanska on jo ehtinyt toteamaan, että kyseessä on vain valmistelupaperi. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sopimus ja sen salassa tehty valmistelu Kööpenhaminan neuvottelujen kulkuun ja lopputulokseen. Varmaa on, että luottamuksen ilmapiiriä eri maiden välille on entistä vaikeampi rakentaa.

Ydinvoimahaikailu ei kestä

Suomessa keskeiset työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt julkistivat maanantaina oman kannanottonsa ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun. Niin sanotussa Kapasiteettikirjeessä järjestöt SAK:sta ja STTK:sta Elinkeinoelämän Keskusliittoon ja Kauppakamariin vaativat Suomeen halpaa ja riittävää sähköntuotantoa.

Käytännössä tämä merkitsee lisäydinvoiman rakentamista, mitä ei voida pitää kestävänä kehityksenä. 

MARKO KORVELA
Tiedontantaja nro 46/2009

Afganistanista ei mitään uutta?

Suomalaiset joukot pois Afganistanista!

Entinen puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund herätti taannoin julkisuudessa huomiota myöntämällä, että Suomi on Afganistanissa mukana sodan osapuolena ja että suomalaiset joukot pitäisi vetää pois maasta.

Joka kuun ensimmäisenä maanantaina ravintola Milenkassa järjestettävällä Maanantaiklubilla keskusteltiin syyskuussa ajankohtaisesta Afganistanin tilanteesta. Keskustelua olivat alustamassa Reko Ravela Suomen Rauhanpuolustajista sekä Kirkon ulkomaanavussa työskentelevä kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Nina Suomalainen.

Reko Ravela totesi, että Afganistanin hallinto on korruptoitunut, lainsäädäntö konservatiivista eikä maa ole oikeusvaltio.

– Suomalaiset joukot eivät ole maassa turvaamassa rauhaa eivätkä rakentamassa parempaa yhteiskuntaa vaan tukemassa Afganistanin hallituksen harjoittamaa sortopolitiikkaa, joka ei nauti kansalaisten luottamusta. Sen vuoksi joukot pitäisi vetää pois, vaati Ravela.

Viimeaikaiset tiedot siviiliuhreista ja presidentinvaaleissa paljastuneet laajat väärinkäytökset ovat omiaan lisäämään joukkojen vetämisen tarpeellisuutta.

Nina Suomalainen ei pitänyt suomalaisten vetäytymistä hyvänä ajatuksena.

– Joukkojen vetäminen huonontaisi Afganistanin tilannetta, sanoi Suomalainen.

Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että humanitaariseen apuun pitää saada resursseja ja paikallisten toimeentulon mahdollisuuksia lisätä. 

Rahat muualle kuin sotimiseen

Yleisön kommenteissa kritisoitiin voimankäyttöä.

– Onko vahvimmalla oikeus puuttua minkä tahansa maan sisäisiin asioihin, kysyi espoolainen Tommi Lievemaa.

Nina Suomalainen hyväksyi ulkopuolisten puuttumisen vaikka sitten voimankäytöllä, kuten Balkanin niemimaalla tapahtui viime vuosikymmenellä, mikäli tilanne niin vaatii. Hänen mielestään tärkeintä on saavuttaa tulosta.

– Afganistanin kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua, muistutti Esa Tulkki.

Afganistanin sotaan on tähän mennessä Yhdysvaltain johdolla upotettu 50 miljardia dollaria vuodessa. Rahoja olisi monen mielestä voitu käyttää muuhunkin kuin sotimiseen.

Reko Ravela huomautti, että paljon julkisuutta saaneessa huumebisneksessä ovat mukana Talebanien lisäksi kaikki kynnelle kykenevät. Muun muassa presidentti Hamid Karzain sukua ja lähipiiriä on jäänyt kiinni huumekaupasta.

– Kansainvälisten joukkojen vetäminen voisi aiheuttaa painetta poliittisen ratkaisun hakemiseen. Nyt Afganistanin hallitus käyttää lännen tukea häikäilemättä hyväkseen, sanoi Ravela.

Illan Maanantaiklubilla päätti allstars-kokoonpanossa esiintyneen Juri-yhtyeen suuren suosion saanut esitys.

MARKO KORVELA
Eespäin nro 2/2009