Ilmastonmuutos NYT ja Kööpenhaminan kokous

Päästöjä vähennettävä

Suurteollisuus ja ympäristöaktivistit löivät kirjaimellisesti kättä, kun Maanantaiklubilla Helsingissä kohtasivat Metsäteollisuuden ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sekä Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. 

Yhteistä maaperää löytyi tapakulttuurin lisäksi myös itse asiassa eli ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa. Sekä Fagerblom että Kyllönen korostivat heti keskustelun alussa, ettei ole epäilystäkään siitä, että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta ja että on pyrittävä huomattavasti vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kyllösen mukaan konkreettiset teot ovat tähän asti puuttuneet.

- Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eivät pelkät puheet riitä, tarvitaan sitovat päästötavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi.

Erimielisyyksiä keskustelijoiden välille syntyi ennen muuta metsienkäytöstä ja suomalaisten metsäyhtiöiden ulkomaanseikkailuista.

Energiaverotus progressiiviseksi

Metsäteollisuus ei ole päästöjen osalta huonoimmalla tolalla. Ahti Fagerblomin mukaan alalla on panostettu uusituvien energiamuotojen käyttöön sekä energiansäästöön.

- Bioenergiaan on investoitu miljardin verran. Lähes 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden toiminnan yhteydessä, muistutti Fagerblom.

Tulevaisuudessa hän toivoi näkevänsä monipuolisempaa raaka-aineiden käyttöä muun muassa rakentamisessa.

Simo Kyllösen mukaan Suomessa uusiutuvien energialähteiden kehittely takkuaa metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Suunnitellut uudet voimalaitosinvestoinnitkin pohjaavat kestämättömille turpeelle, kivihiilelle ja ydinvoimalle.

Ympäristölaskuista valtaosa pitää langettaa rikkaille maille ja ylellisyyspäästöihin. Kyllönen väläytti energiaverotukseen progressiota. Hänen mukaansa hyvätuloisilla on myös moraalinen vastuu auttaa hädänalaisia maita.

Luottamus koetuksella

Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnelmaa on latistanut julkisuuteen vuotanut salainen asiakirja, jossa rikkaat  teollisuusmaat ovat Tanskan johdolla pienessä piirissä luonnostelleet globaalia ilmastopolitiikkaa Kööpenhaminan jälkeen. Asiakirja laittaa teollisuus- ja kehitysmaat samalle viivalle päästövähennysvaatimuksissa ja vie valtaa YK:n tasolta rikkaille teollisuusmaille. Kehittyvät maat ja lukuisat ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat luonnollisesti olleet raivoissaan muutaman maan salassa tekemistä asiakirjoista.

Kokouksen isäntämaa Tanska on jo ehtinyt toteamaan, että kyseessä on vain valmistelupaperi. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sopimus ja sen salassa tehty valmistelu Kööpenhaminan neuvottelujen kulkuun ja lopputulokseen. Varmaa on, että luottamuksen ilmapiiriä eri maiden välille on entistä vaikeampi rakentaa.

Ydinvoimahaikailu ei kestä

Suomessa keskeiset työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt julkistivat maanantaina oman kannanottonsa ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun. Niin sanotussa Kapasiteettikirjeessä järjestöt SAK:sta ja STTK:sta Elinkeinoelämän Keskusliittoon ja Kauppakamariin vaativat Suomeen halpaa ja riittävää sähköntuotantoa.

Käytännössä tämä merkitsee lisäydinvoiman rakentamista, mitä ei voida pitää kestävänä kehityksenä. 

MARKO KORVELA
Tiedontantaja nro 46/2009

Afganistanista ei mitään uutta?

Suomalaiset joukot pois Afganistanista!

Entinen puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund herätti taannoin julkisuudessa huomiota myöntämällä, että Suomi on Afganistanissa mukana sodan osapuolena ja että suomalaiset joukot pitäisi vetää pois maasta.

Joka kuun ensimmäisenä maanantaina ravintola Milenkassa järjestettävällä Maanantaiklubilla keskusteltiin syyskuussa ajankohtaisesta Afganistanin tilanteesta. Keskustelua olivat alustamassa Reko Ravela Suomen Rauhanpuolustajista sekä Kirkon ulkomaanavussa työskentelevä kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Nina Suomalainen.

Reko Ravela totesi, että Afganistanin hallinto on korruptoitunut, lainsäädäntö konservatiivista eikä maa ole oikeusvaltio.

– Suomalaiset joukot eivät ole maassa turvaamassa rauhaa eivätkä rakentamassa parempaa yhteiskuntaa vaan tukemassa Afganistanin hallituksen harjoittamaa sortopolitiikkaa, joka ei nauti kansalaisten luottamusta. Sen vuoksi joukot pitäisi vetää pois, vaati Ravela.

Viimeaikaiset tiedot siviiliuhreista ja presidentinvaaleissa paljastuneet laajat väärinkäytökset ovat omiaan lisäämään joukkojen vetämisen tarpeellisuutta.

Nina Suomalainen ei pitänyt suomalaisten vetäytymistä hyvänä ajatuksena.

– Joukkojen vetäminen huonontaisi Afganistanin tilannetta, sanoi Suomalainen.

Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että humanitaariseen apuun pitää saada resursseja ja paikallisten toimeentulon mahdollisuuksia lisätä. 

Rahat muualle kuin sotimiseen

Yleisön kommenteissa kritisoitiin voimankäyttöä.

– Onko vahvimmalla oikeus puuttua minkä tahansa maan sisäisiin asioihin, kysyi espoolainen Tommi Lievemaa.

Nina Suomalainen hyväksyi ulkopuolisten puuttumisen vaikka sitten voimankäytöllä, kuten Balkanin niemimaalla tapahtui viime vuosikymmenellä, mikäli tilanne niin vaatii. Hänen mielestään tärkeintä on saavuttaa tulosta.

– Afganistanin kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua, muistutti Esa Tulkki.

Afganistanin sotaan on tähän mennessä Yhdysvaltain johdolla upotettu 50 miljardia dollaria vuodessa. Rahoja olisi monen mielestä voitu käyttää muuhunkin kuin sotimiseen.

Reko Ravela huomautti, että paljon julkisuutta saaneessa huumebisneksessä ovat mukana Talebanien lisäksi kaikki kynnelle kykenevät. Muun muassa presidentti Hamid Karzain sukua ja lähipiiriä on jäänyt kiinni huumekaupasta.

– Kansainvälisten joukkojen vetäminen voisi aiheuttaa painetta poliittisen ratkaisun hakemiseen. Nyt Afganistanin hallitus käyttää lännen tukea häikäilemättä hyväkseen, sanoi Ravela.

Illan Maanantaiklubilla päätti allstars-kokoonpanossa esiintyneen Juri-yhtyeen suuren suosion saanut esitys.

MARKO KORVELA
Eespäin nro 2/2009

Vasemmistoa ja Murrostorstaita Maanantaiklubilla

Vasemmistoa ja Murrostorstaita Maanantaiklubilla

Sain kunnian avata keskustelua toukokuun Maanantaiklubilla vapunaaton Murrostorstai 2009 -tempauksen organisaattorin ja valtamedia.net -verkkolehden aktiivin Dan Koivulaakson kanssa. Aiheenamme oli vasemmisto ja kapitalismin kriisi erityisesti tulevaisuuden suunnan suhteen. Miten ja millä eväillä vasemmisto kykenee hyödyntämään kapitalismin kriisissä kärjistyviä ristiriitoja niin että muutos kohti toisenlaista maailmaa olisi mahdollinen?

Itse tiivistin viisi teesiä ohjenuoraksi vasemmistolle:

1. On kamppailtava porvariston esittämää vähättelevää talouskriisitulkintaa vastaan ja painotettava kriisin järjestelmäluonnetta, syvyyttä ja laajuutta: kriisissä eivät ole vain rahoitusmarkkinat vaan kapitalistiselle kasvulle perustuva yhteiskunta kokonaisuudessaan, ympäristön tila, demokratia ja turvallisuus.

2. Vasemmiston on eduskunnassa ja kunnissa yksiselitteisesti irtisanouduttava uusliberalistiselle politiikalle perustuvista projekteista: kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, yksityistämisistä, budjettisopimuksista.

3. Politiikan strategia on asetettava selkeästi kapitalismin kriteerien yli ja sosialismin rakentamiseen.

4. Strategia edellyttää taktisia liittoumia ja yhteistyötä vasemmiston, ay-liikkeen sekä erilaisten kansan- ja vaihtoehtoliikkeiden kanssa.

5. Pelkkä kansallinen ponnistelu ei riitä. On pidettävä mielessä kansainvälinen ulottuvuus, erityisesti eurooppalainen kamppailu sekä Latinalaisen Amerikan sosialismia rakentavien maiden kokemukset.

Murrostorstai 2009 -verkoston vapunaaton kolme mielenosoitusta keräsivät Helsingissä yhteensä noin 1 000 osallistujaa. Mielenosoituksissa kieltäydyttiin kovaäänisesti maksamasta pörssiherrojen lamalaskuja, vaadittiin kapitalismia ulos yliopistoista sekä vastustettiin kaupunkitilan lisääntyvää kaupallistumista ja valvontaa. Pääkallonpaikalle, Elinkeinoelämän Keskusliiton toimiston edustalle Etelärantaan päätynyt mielenosoitus sai vastaansa roimat poliisivoimat, mikä kertoo omaa kieltään suomalaisen demokratian tilasta.

Murrostorstain mielenosoitusten kansainvälinen protestihenki edustaa sitä, mihin radikaali yhteiskunnallinen liike tänä päivänä suuntaa. Pätkätyön, jatkuvien toimeentulovaikeuksin, ja lisääntyvän kontrollin ja kaventuvien vaikutusmahdollisuuksien turhauttama, pääosin nuoresta vasemmistosta koostuva joukko haastaa valtaapitäviä.

Itsetarkoituksena ei välttämättä ole vanhan vasemmistokentän tai institutionaalisen ay-liikkeen hylkääminen vaan tervetullut, toimijoiden omista lähtökohdista kumpuava kritiikki ja aito uudistamisen halu.

MARKO KORVELA
Tiedonantaja-lehden toimittaja


Puheenvuoro, joka jäi sairastumisen takia pitämättä:
Vasemmiston vaihtoehto kapitalismin kriisiin?

Talouskriisi ei ole ainut globaali kriisi, joka meillä tällä hetkellä on käsillä. Samanaikaisesti on löydettävä keinot taistella ilmastonmuutosta, nälänhätää ja köyhyyttä vastaan. Uskon globaaleihin ratkaisuihin, jotka eivät voi syntyä kuin neuvottelemalla ja demokraattisesti. YK:n roolia vahvistamalla voisi olla löydettävissä neuvotteluelin, jossa yhä useampi saa äänensä kuuluviin. Globaalien kriisien ratkaiseminen asettaa ihmiskunnalle historiallisen haasteen. Meidän on toimittava maapallon puolesta nyt, tai muuten ei ole enää mitään minkä vuoksi toimia. Ilmastonmuutos ja samanaikainen talouskriisi voivat olla käännekohta koko maapallon tulevaisuudessa.

Yltiökapitalismi ja sääntelemättömät rahoitusmarkkinat osoittivat oman toimimattomuutensa. Uusliberalismin aikakausi on tullut tiensä päähän. Toivon, että tämä kriisi voi toimia demokratian ja politiikan uuden aikakauden herättäjänä. Nousukaudella ihmiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja vaikuttamisesta. Kansanvalta kärsii, kun politiikkaa tehdään mielikuvilla eikä sisällöillä. Nyt on aika tarjota poliittinen vaihtoehto markkinahegemonialle. Uskon, että Euroopan unioni voi olla suunnannäyttäjä globaalipolitiikassa. Yhdysvaltojen uuden johdon myötä on auennut ainutlaatuinen tilaisuus siirtyä puheista käytäntöön ilmastonmuutoksentorjunnassa ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä. Päätöksenteon täytyy olla avointa ja demokraattista, ja näissä eurovaaleissa on kansalla mahdollisuus valita millaisen Euroopan unionin se haluaa.

Syytän suomalaista mediaa Euroopan unionin epäpolitisoimisesta. Parlamentti käyttää todellista valtaa ja päätöksenteko siellä on ideologista, ei kansallisiin etuihin nojaavaa. Parlamentin voi karkeasti jaotella kahteen leiriin – uusliberalistiseen oikeistoon ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavaan vasemmistoon. Jos tämä jako tehtäisiin selväksi myös median taholta, olisi äänestäjien helpompaa päättää, kelle haluavat äänensä antaa. Euroopan unionin on toimittava aloitteentekijänä rauhan puolesta, köyhyyttä ja ilmastonmuutosta vastaan. Sen rinnalle tarvitsemme globaalia ay-liikettä puolustamaan työntekijöiden oikeuksia ja taistelemaan köyhyyttä vastaan. Globalisaatio voi näyttää parhaat puolensa, jos se mahdollistaa globaalien ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisen.

Ensi askel kohti uuden aikakauden alkua olkoon Kööpenhaminan ilmastokokous ensi syksynä. Silloin mitataan onko maailman merkittävimmillä voimilla tahtoa ryhtyä sanoista tekoihin. Jos ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ryhdytään merkittäviin toimiin maapallon pelastamiseksi, herää toivo myös siitä, että muistakin globaaleista kysymyksistä voidaan päästä sopuun. Vasemmisto olkoon suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä globaalin sääntelyn ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan eteenpäinviemisessä.

HANNA ISBOM
Demarinuorten poliittinen sihteeri