Kohtaaminen tekijöiden kanssa

Kohtaaminen tekijöiden kanssa

Huhtikuun Maanantaiklubilla Helsingissä keskusteltiin ensimmäistä kertaa klubin seitsenvuotisen historian aikana elokuvasta. Aiheena oli tuore kotimainen elokuva Kohtaamisia, jonka tekijätiimistä paikalle oli kutsuttu ohjaaja-käsikirjoittaja Saara Cantell, kuvaaja Marita Hällström sekä keskeistä pääosaa näyttelevä Anneli Sauli.

Kohtaamisia on episodielokuva, jossa erilaisten ihmisten elämät sivuavat sattumalta hetkisen toisiaan. Suomalaisen nykypäivän arjen moninaisten ongelmien, rasismin, köyhyyden ja päihderiippuvuuden takaa puskee esiin erityisesti elokuvan naishahmojen kannattelema inhimillisyys, joka ylittää sukupolvien, yhteiskuntaluokkien ja etnisten ryhmien välisiä kuiluja.

Saara Cantell kertoi, miten alunperin oli tarkoitus tehdä käsikirjoitus noin neljän minuutin lyhytelokuvaa varten. Projekti paisui lopulta kokopitkäksi elokuvaksi.

Intiimiä kuvausta ja pitkiä kohtauksia

Elokuvan tekninen erikoisuus on, että jokainen kohtaus on kuvattu yhdellä pitkällä, 10-15 minuutin otolla. Kuvaustyyli vaatii onnistuakseen paljon harjoittelua, mikä sopi pitkän teatteriuran tehneelle Anneli Saulille mainiosti. Tekijätiimin mukaan pitkien kohtausten ongelmana ei niinkään ollut näyttelijöiden suoritusten preppaaminen vaan tekniikan sujumisen varmistaminen.

Marita Hällström kuvasi elokuvan käsivaralta. Metodi vaatii paitsi ammattitaitoa myös hyvää fysiikkaa. Kamera seuraa näyttelijöitä intiimisti lähietäisyydellä, mikä asettaa roolisuorituksille suuren haasteen. Anneli Saulin ammattitaito pääsee oikeuksiinsa pitkissä lähikuvissa, joissa jokainen kasvojen ilme kertoo oman osansa tarinasta.

Kohtaamisia on myös yhteiskunnallinen elokuva. Saara Cantellin tyyli muistuttaa taiwanilaisen Oscar-palkitun Ang Leen tyyliä kertoa yhteiskunnallisista suhteista ja ajankuvasta ihmisten välisten suhteiden ja pienten siirtojen kautta. Yksityisestä tulee yleistä, asioilla on tausta ja historia, syy- ja seuraussuhteita, eikä kaikkea tarvitse alleviivata.

SARI LÄHTEINEN & MARKO KORVELA

Raha Muka Paha

Kantaaottavia lauluja

Ravintola Pivnice Milenka oli tupaten täynnä väkeä, kun Helsingin Maanantaiklubilla oli kantaaottava lauluilta otsikolla Raha Muka Paha. Laulujen säveltäjällä, säestäjällä ja juontajalla Kaj Chydeniuksella oli mukanaan kaksi taitavaa laulajaa Ritva Sorvali ja Minja Koski, molemmat lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon näyttelijöitä.

Konsertissa kuultiin peräti 23 laulua plus Sorvalin ylimääräinen. Kyse oli siis täysimääräisestä konsertista. Sorvali ja Koski lauloivat pääosin duettoja ja äänet sointuivat hyvin yhteen. Toki kummallakin oli myös sooloja. Ja joissakin kappaleissa Koski säesti yhdessä Chydeniuksen kanssa huilulla.

Laulujen teksteistä eniten oli Bertolt Brechtiltä ja Elvi Sinervolta. Brechtin tekstiin sävelletystä Rahasta-laulusta on peräisin myös suositun konsertin otsikko Raha Muka Paha. Mutta paljon oli myös vähemmän kuultuja lauluja. Pitkästä aikaa kuultiin pari laulua myös Lapualaisoopperasta Arvo Salon sanoihin.

Ja erityisen mielenkiintoisia olivat Riikka Tervosen ja Minja Kosken sanoittamat uudet, Chydeniuksen ”urbaania kerrostaloproblematiikkaa” valottaviksi kuvailemat laulut Muutin maalta, Pyykinpesusta, Siivouslaulu ja Jyväskylän tytöt. Viimeksi mainittu kuin räväkkä moderni versio konsertissa myös kuullusta Kisallitärlaulusta.

Näistä uusista kaksi jälkimmäistä kuultiin kantaesityksenä. Kolmas kantaesitys oli Elvi Sinervon vankilarunoon Kehässä sävelletty laulu.

Ennen konserttia ja väliajalla voitiin ostaa levyjä sekä Chydeniuksen muistelmateosta Muistin juuri säveltäjän omistuskirjoituksella varustettuna.

ERKKI SUSI
Tiedonantaja nro 5/2010

Ilmastonmuutos NYT ja Kööpenhaminan kokous

Päästöjä vähennettävä

Suurteollisuus ja ympäristöaktivistit löivät kirjaimellisesti kättä, kun Maanantaiklubilla Helsingissä kohtasivat Metsäteollisuuden ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sekä Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. 

Yhteistä maaperää löytyi tapakulttuurin lisäksi myös itse asiassa eli ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa. Sekä Fagerblom että Kyllönen korostivat heti keskustelun alussa, ettei ole epäilystäkään siitä, että ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta ja että on pyrittävä huomattavasti vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kyllösen mukaan konkreettiset teot ovat tähän asti puuttuneet.

- Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eivät pelkät puheet riitä, tarvitaan sitovat päästötavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi.

Erimielisyyksiä keskustelijoiden välille syntyi ennen muuta metsienkäytöstä ja suomalaisten metsäyhtiöiden ulkomaanseikkailuista.

Energiaverotus progressiiviseksi

Metsäteollisuus ei ole päästöjen osalta huonoimmalla tolalla. Ahti Fagerblomin mukaan alalla on panostettu uusituvien energiamuotojen käyttöön sekä energiansäästöön.

- Bioenergiaan on investoitu miljardin verran. Lähes 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden toiminnan yhteydessä, muistutti Fagerblom.

Tulevaisuudessa hän toivoi näkevänsä monipuolisempaa raaka-aineiden käyttöä muun muassa rakentamisessa.

Simo Kyllösen mukaan Suomessa uusiutuvien energialähteiden kehittely takkuaa metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Suunnitellut uudet voimalaitosinvestoinnitkin pohjaavat kestämättömille turpeelle, kivihiilelle ja ydinvoimalle.

Ympäristölaskuista valtaosa pitää langettaa rikkaille maille ja ylellisyyspäästöihin. Kyllönen väläytti energiaverotukseen progressiota. Hänen mukaansa hyvätuloisilla on myös moraalinen vastuu auttaa hädänalaisia maita.

Luottamus koetuksella

Kööpenhaminan ilmastokokouksen tunnelmaa on latistanut julkisuuteen vuotanut salainen asiakirja, jossa rikkaat  teollisuusmaat ovat Tanskan johdolla pienessä piirissä luonnostelleet globaalia ilmastopolitiikkaa Kööpenhaminan jälkeen. Asiakirja laittaa teollisuus- ja kehitysmaat samalle viivalle päästövähennysvaatimuksissa ja vie valtaa YK:n tasolta rikkaille teollisuusmaille. Kehittyvät maat ja lukuisat ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat luonnollisesti olleet raivoissaan muutaman maan salassa tekemistä asiakirjoista.

Kokouksen isäntämaa Tanska on jo ehtinyt toteamaan, että kyseessä on vain valmistelupaperi. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sopimus ja sen salassa tehty valmistelu Kööpenhaminan neuvottelujen kulkuun ja lopputulokseen. Varmaa on, että luottamuksen ilmapiiriä eri maiden välille on entistä vaikeampi rakentaa.

Ydinvoimahaikailu ei kestä

Suomessa keskeiset työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt julkistivat maanantaina oman kannanottonsa ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun. Niin sanotussa Kapasiteettikirjeessä järjestöt SAK:sta ja STTK:sta Elinkeinoelämän Keskusliittoon ja Kauppakamariin vaativat Suomeen halpaa ja riittävää sähköntuotantoa.

Käytännössä tämä merkitsee lisäydinvoiman rakentamista, mitä ei voida pitää kestävänä kehityksenä. 

MARKO KORVELA
Tiedontantaja nro 46/2009