6. joulukuuta 2010

Mikä itsenäisyys? Kenen isänmaa?


Mikä itsenäisyys? Kenen isänmaa?

Maanantaiklubin ja Helsingin kommunististen nuorten itsenäisyyspäivän vastaanotolla itsenäisyyden merkityksestä, isänmaasta ja isänmaallisuudesta keskustelivat kommunisti, totaalikieltäytyjä Mikko Korhonen sekä ay-aktiivi Mohamed Jama.

Omia kappaleitaan esitti Heikki Ketoharju ystävineen.

7. kesäkuuta 2010

Suomen ja Israelin asekauppa

Suomen ja Israelin vaietut asekaupat
 

Suomi ajaa YK:ssa asekauppasopimusta, joka kieltäisi asekaupan ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyvien maiden kanssa. YK on todennut Israelin syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin Gazan alueella.

Suomi käy mittavaa asekauppaa Israelin kanssa. Vuoden 1999 jälkeen Suomi on ostanut israelilaisia aseita yli 150 miljoonalla eurolla. Näin Suomi tukee israelilaisia yhtiöitä, jotka hyötyvät taloudellisesti muun muassa lapsiin ja siviileihin kohdistuneista Israelin armeijan hyökkäyksistä.

Näiden kahden linjan ristiriidan nosti esille Maanantaiklubin keskustelutilaisuudessa Bruno Jäntti ICAHD-Finland –ryhmästä. Puolustusministeriön hallitusneuvos Jouko Tuloisela puolustautui sillä, että ministeriön asia ei ole arvioida asekauppoja ihmisoikeuksien kannalta. Hänen mukaansa myös israelilaisomistus on laajentunut firmoissa sen jälkeen, kun kauppoja alettiin tehdä. Keskustelussa kävi kuitenkin ilmi, että puolustusministeriö ei valvo käytännössä mitenkään sitä, mihin Suomesta muun muassa israelilaisille yhtiöille myydyt aseet päätyvät.

12. huhtikuuta 2010

Kohtaaminen tekijöiden kanssa


Kohtaaminen tekijöiden kanssa

Huhtikuun Maanantaiklubilla Helsingissä keskusteltiin ensimmäistä kertaa klubin seitsenvuotisen historian aikana elokuvasta. Aiheena oli tuore kotimainen elokuva Kohtaamisia, jonka tekijätiimistä paikalle oli kutsuttu ohjaaja-käsikirjoittaja Saara Cantell, kuvaaja Marita Hällström sekä keskeistä pääosaa näyttelevä Anneli Sauli.

Kohtaamisia on episodielokuva, jossa erilaisten ihmisten elämät sivuavat sattumalta hetkisen toisiaan. Suomalaisen nykypäivän arjen moninaisten ongelmien, rasismin, köyhyyden ja päihderiippuvuuden takaa puskee esiin erityisesti elokuvan naishahmojen kannattelema inhimillisyys, joka ylittää sukupolvien, yhteiskuntaluokkien ja etnisten ryhmien välisiä kuiluja.

Saara Cantell kertoi, miten alunperin oli tarkoitus tehdä käsikirjoitus noin neljän minuutin lyhytelokuvaa varten. Projekti paisui lopulta kokopitkäksi elokuvaksi.

Intiimiä kuvausta ja pitkiä kohtauksia

Elokuvan tekninen erikoisuus on, että jokainen kohtaus on kuvattu yhdellä pitkällä, 10-15 minuutin otolla. Kuvaustyyli vaatii onnistuakseen paljon harjoittelua, mikä sopi pitkän teatteriuran tehneelle Anneli Saulille mainiosti. Tekijätiimin mukaan pitkien kohtausten ongelmana ei niinkään ollut näyttelijöiden suoritusten preppaaminen vaan tekniikan sujumisen varmistaminen.

Marita Hällström kuvasi elokuvan käsivaralta. Metodi vaatii paitsi ammattitaitoa myös hyvää fysiikkaa. Kamera seuraa näyttelijöitä intiimisti lähietäisyydellä, mikä asettaa roolisuorituksille suuren haasteen. Anneli Saulin ammattitaito pääsee oikeuksiinsa pitkissä lähikuvissa, joissa jokainen kasvojen ilme kertoo oman osansa tarinasta.

Kohtaamisia on myös yhteiskunnallinen elokuva. Saara Cantellin tyyli muistuttaa taiwanilaisen Oscar-palkitun Ang Leen tyyliä kertoa yhteiskunnallisista suhteista ja ajankuvasta ihmisten välisten suhteiden ja pienten siirtojen kautta. Yksityisestä tulee yleistä, asioilla on tausta ja historia, syy- ja seuraussuhteita, eikä kaikkea tarvitse alleviivata.

SARI LÄHTEINEN & MARKO KORVELA

1. helmikuuta 2010

Raha Muka Paha


Kantaaottavia lauluja

Ravintola Pivnice Milenka oli tupaten täynnä väkeä, kun Helsingin Maanantaiklubilla oli kantaaottava lauluilta otsikolla Raha Muka Paha. Laulujen säveltäjällä, säestäjällä ja juontajalla Kaj Chydeniuksella oli mukanaan kaksi taitavaa laulajaa Ritva Sorvali ja Minja Koski, molemmat lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon näyttelijöitä.

Konsertissa kuultiin peräti 23 laulua plus Sorvalin ylimääräinen. Kyse oli siis täysimääräisestä konsertista. Sorvali ja Koski lauloivat pääosin duettoja ja äänet sointuivat hyvin yhteen. Toki kummallakin oli myös sooloja. Ja joissakin kappaleissa Koski säesti yhdessä Chydeniuksen kanssa huilulla.

Laulujen teksteistä eniten oli Bertolt Brechtiltä ja Elvi Sinervolta. Brechtin tekstiin sävelletystä Rahasta-laulusta on peräisin myös suositun konsertin otsikko Raha Muka Paha. Mutta paljon oli myös vähemmän kuultuja lauluja. Pitkästä aikaa kuultiin pari laulua myös Lapualaisoopperasta Arvo Salon sanoihin.

Ja erityisen mielenkiintoisia olivat Riikka Tervosen ja Minja Kosken sanoittamat uudet, Chydeniuksen ”urbaania kerrostaloproblematiikkaa” valottaviksi kuvailemat laulut Muutin maalta, Pyykinpesusta, Siivouslaulu ja Jyväskylän tytöt. Viimeksi mainittu kuin räväkkä moderni versio konsertissa myös kuullusta Kisallitärlaulusta.

Näistä uusista kaksi jälkimmäistä kuultiin kantaesityksenä. Kolmas kantaesitys oli Elvi Sinervon vankilarunoon Kehässä sävelletty laulu.

Ennen konserttia ja väliajalla voitiin ostaa levyjä sekä Chydeniuksen muistelmateosta Muistin juuri säveltäjän omistuskirjoituksella varustettuna.

ERKKI SUSI
Tiedonantaja nro 5/2010