Minne unohtui lapsen etu?

Rakenneuudistukset murentavat perhepolitiikan peruskiviä
Minne unohtui lapsen etu?

Hallitus sopi elokuussa mittavasta rakenneuudistuspaketista. Lapsiperheitä koskettavat erityisesti muutokset subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa sekä kodinhoidontuessa. 
Jatkossa subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan, mikäli jompikumpi vanhemmista on kotona. Lisäksi nykyinen kodinhoitotuki puolestaan kohdennetaan molemmille vanhemmille. 
Lokakuun Maanantaiklubilla Helsingissä puhunut Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi piti uudistuksia radikaaleina. 
– Uudistukset kohdistuvat perhepolitiikan kulmakiviin. Hallitus ottaa nyt suuria periaatteellisia askelia, kommentoi Salmi. Ja askelten tahti on pahasti takapakkia.


Periaatteellisia kysymyksiä

Kotihoidontuen uudistusta on markkinoitu tasa-arvoa edistävänä ratkaisuna, mutta Salmen mukaan se soveltuu tähän tarkoitukseen huonosti. Tuen osan kiintiöiminen myös isälle kuulostaa hyvältä, mutta ei käytännössä toimi. Uudistus myös kaventaa perheiden valinnanvapautta.
Kotihoidontuen taso on niin alhainen, että Salmen mukaan monessa perheessä isä joutuu jättämään option käyttämättä. Tämän vuoksi kotihoidontukikausi lyhenisi noin vuodella.
– Tasa-arvoisen vanhemmuuden näkökulmasta 6+6+6-malli olisi parempi, totesi Salmi.
Kotihoidontuen uudistus ei vähennä valtion menoja, mutta toisi työmarkkinoille arviolta 6 000 äitiä. Valtaosa päätyisi tässä taloudellisessa tilanteessa työttömäksi työnhakijaksi.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista Salmi pitää suurena periaatteellisena kysymyksenä. Vasemmisto kamppaili pitkään sen saavuttamiseksi, ja nyt siitä ollaan heppoisin perustein luopumassa.
– Mihin unohtui lapsen oikeus varhaiskasvatukseen? ihmetteli Salmi. Päiväkodeissa on leikkauspaineiden alla aivan tarpeeksi huolia ilman rajaamisesta koituvia lisähankaluuksia.
Päivähoito-oikeuden rajaaminen tapahtuu sosiaalisten perusteiden nojalla, mikä merkitsee viranomaisbyrokratian ja valvonnan lisääntymistä. 
Kaiken lisäksi rajaamisehdotus tuli hallitusohjelman ulkopuolelta suoraan valtiovarainministeriöltä ilman normaalia valmistelutyötä. 


Perusoikeuksia rikotaan

Kaisli Syrjänen Pienperheyhdistyksestä toi keskusteluun yksinhuoltajanäkökulmaa, joka perhepolitiikan suunnittelussa jatkuvasti unohtuu. 
– Valtakunnallisesti viidennes ja pääkaupunkiseudulla jopa kolmannes perheistä on yhden vanhemman perheitä, muistutti Syrjänen.
Psykologi Emmi Tuomi pohti ristiriitaa talousajattelun ja perheen hyvinvoinnin välillä. Budjettimiehille lapsetkin ovat vain numeroita.
Perhepolitiikan kulmakiviin kajoaminen rikkoo myös niiden perusoikeudellista luonnetta vastaan, mikä on huolestuttavaa kehitystä. (MK)



Mikä ihmeen 6+6+6-malli?

6+6+6-mallissa vanhempainvapaata pidennetään 18 kuukauden pituiseksi. Vanhempainvapaa jaetaan kolmen kuukauden jaksoon, joista yhden käyttäisi äiti, yhden vanhemmat jakaisivat keskenään ja yhden käyttäisi isä. Jaksoja ei ole pakko pitää yhteen pötköön, vaan niitä voi käyttää vapaasti aina lapsen kolmivuotispäivään asti. Vapaan ajalta maksettaisiin päivärahaa 80 prosenttia aiemmista ansiotuloista.
Asiantuntijoiden mukaan 6+6+6 -malli parantaisi pienten lasten hyvinvoinnin edellytyksiä ja heidän perheidensä toimeentuloa. Se vahvistaisi miesten vanhemmuutta ja naisten asemaa työelämässä.
Malli on saanut laajaa kannatusta puolueiden, ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen piirissä sekä kansalaisten keskuudessa.