Maanantaiklubin päättäjäiset

 

Kuinka voittaa takaisin tulevaisuus?

Ilmastonmuutos, hyvinvointivaltion rahoituskriisi, työttömyys ja työelämän epävarmuus, rasismi ja sodat, jopa ydinsodan uhka ovat vieneet tulevaisuuden näköaloja. Tulevaisuus herättää toivon sijaan ahdistusta. Kuinka voittaa takaisin paremman tulevaisuuden näköala, kysyttiin 25 vuotta jatkuneen Maanantaiklubin päättäjäisissä.

Keskustelua avasivat talouden oikeudenmukaisen siirtymän tutkija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa säätiöstä, hoivan ja prekaarin työn tutkija, sosiologian professori Lena Näre. rauhan- ja ympäristöliikkeiden aktiivi, toimittaja Kerttu Matinpuro ja kansalaisaktivisti, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Heikki Ketoharju.(Henkilöt yllä kuvassa oikealta lukien.)

Antti Ronkainen aloitti keskustelun toteamalla EU:n rakentaneen itselleen ansan taloussäännöistä ja valtavasta asevarustelusta. Geopoliittiset asetelmat ovat muuttuneet, kun Kiinan on noussut useimmilla aloilla kärkeen ja panostaa uusiutuviin enemmän kuin muu maailma yhteensä. Samaan aikaan Yhdysvallat jatkaa fossiilikapitalismia ja imee muualta voimalla irti kaiken, mitä saa. Ronkainen haastoi pohtimaan EU:n ja Suomen omaehtoista politiikkaa, suvereniteettia.

Suomalaisen talouskeskustelun vaihtoehdottomuutta kritisoinut Lena Näre totesi talouspolitiikan keinojen – kuten julkisten menojen supistaminen – syrjäyttäneen päämääränä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin.

Esimerkiksi puhuminen vanhuspalveluista investointeina tai julkisen talouden rasitteena etäännyttää siitä, että tavoitteena pitäisi olla ikääntyneiden hyvinvointi ja oikeus ihmisarvoiseen elämään. Kun hinnasta tulee kaiken mittari, ei palvelujen alistamista finanssipääomalle voi kyseenalaistaa.

Ei rauhaa ilman ekologisesti kestävää tulevaisuutta, eikä ekologisesti kestävää tulevaisuutta ilman rauhaa, tiivisti Kerttu Matinpuro. Vastaavasti tarvitaan rauhan- ja ympäristöliikkeiden yhteistyötä. Yhteyksiä tarvitaan myös yli itärajan, joka pitäisi avata esimerkiksi yliopistoille ja kulttuurille.


Liikkeitä ja liittoja

Heikki Ketoharju arvosteli vasemmistopuolueiden sopeutumista parlamentarismiin, asevaraiseen turvallisuusajatteluun, EU:n talouskuriin ja niiden myötä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamiseen. Hän kysyi, miksei vasemmisto toimi ennen muuta kansalaisliikkeiden kautta ja avaa niille kanavia poliittiseen päätöksentekoon?

Näköalojen avaamiseksi talouden ja politiikan suunnan muutokselle on irtaannuttava leikkauspolitiikasta ja militarismista, mutta myös individualistisesta identiteettipolitiikasta ja puoluepolitikoinnin ahtaista lähtökohdista. On haettava yhdistäviä asioita ja koottava voimia niiden ympärille. Uudelle laajalle kansalaisliikkeelle ja radikaalille vasemmistopolitiikalle on tilausta.

Keskustelu, Sami Isbergin yhdessä Pändikollektiivin kanssa esittämät laulut ja ravintola Sörkan Ruusun täysi sali päättivät Maanantaiklubin 25 vuotta jatkuneen toiminnan. 

 

25 vuotta keskustelua ja kulttuuria

Yleensä kuukauden ensimmäisinä maanantai-iltoina pidettyjä tilaisuuksia kertyi syksystä 2001 alkaen 238. Niiden keskusteluja avasi yli 650 eri alojen asiantuntijaa ja toimijaa. Laulajia ja muita artisteja esiintyi yli 250. Näitä avauksia toisenlaiseen yhteiskuntaan ja maailmaan voi katsoa videotallenteina, joita kertyi koronavuosista alkaen 57 yhteistyössä Lähiradion kanssa. Netin kautta seuraajia on yksittäisellä tilaisuudella ollut jopa yli 3 400.

Maanantaiklubi on tarjonnut foorumin keskusteluille mitä erilaisimmista teemoista. Ei niinkään päivänpolitiikasta kuin isoista haasteista ja niiden taustoista. Eikä vain politiikasta – ainakaan suppeasti ymmärrettynä – vaan myös teatterista, kirjallisuudesta, musiikista, urheilusta, historiasta…

Keskustelun avaajat ovat välillä olleet tiukastikin eri mieltä, ja aina on keskustelua viritetty erilaisilla näkökulmilla. Moni on tullut kuuntelemaan keskustelua, mutta jokainen voinut osallistua myös keskusteluun.

Ulos marginaalista

Maanantaiklubi on osoittanut, että kommunisteilla ei ole syytä tyytyä meille tarjottuun paikkaan marginaalissa ja menneisyyden hahmoina. Keskusteluihin ovat osallistuneet niin Nato-lobbari kuin rauhanpuolustaja, Metsäteollisuuden ja Greenpeacen edustajat, pormestari ja asukasaktiivi, poliitikkoja kokoomuksesta kommunisteihin, tutkijoita ja taiteilijoita…niin televisiosta tuttuja kuin ruohonjuuritason toimijoita.

Vaikka Maanantaiklubi päättyi, kriittinen keskustelu tietysti jatkuu ja löytää uusia foorumeja. Vaihtoehtoja ja niiden tekijöitä tarvitaan.

YRJÖ HAKANEN JA EMMI TUOMI
Artikkelin kuva Maija Hakanen

Maanantaiklubin 25 vuoden ohjelma ja videotallenteet vuodesta 2021 alkaen löytyvät tästä linkistä  https://maanantaiklubi.blogspot.com/

 


Ei kommentteja:

Juttuja Maanantaiklubin tapahtumista